milano

Ciao! Jatkan kaupunki-otsikko-linjalla :D Eilen kävin muiden au pairien kanssa päiväretkellä Milanossa. Alun perin tarkotus oli mennä katsomaan Spectre enkunkielisessä leffateatterissa, mutta kahden tunnin lounas sekä nähtävyyksien ja luksusmuoti-liikkeiden ihailu vei mennessään eikä sille sitten ollutkaan aikaa. Kuvailu jäi aika vähälle, koska keskityin vaan pitämään hauskaa ja lisäks sää oli niin sumunen, ettei siitä muutenkaan tullu oikeen mitään. Mutta mulla oli tosiaan ihan super-hauska päivä! On samalla ihanaa ja kamalaa, kuinka hyvä porukka meillä noiden muiden au pairien kanssa on. Kamalaa siis siks, että osa lähtee pois jo kuukauden päästä... Oon kuitenkin onnellinen siitä, kuinka ihaniin ihmisiin oon saanu tutustua. On hassuu miten vielä pari kuukautta sitten olin ahistunu yksinäisyydestä ja nyt sitten siitä, että joudun jättää jäähyväisiä tietämättä millon seuraavan kerran tavataan.

Muuten kuulumiset on vaihtelevat. Kaikki on tosi hyvin, ihan mahtavasti oikeestaan, mutta jotenkin oon turhautunu ja kyllästyny, ärsyynnyn hirveen helposti ja ikävöin kotia. En haluais luopua Italiasta ja lähteä täältä vielä jouluna, mutta jotenkin au pairina olo on alkanu rasittaa. Vaikka en oikeestaan laske mun "työtä" työksi, kyllä se vaikuttaa oloon kun asuu ja työskentelee samassa paikassa ja kun perheenjäsenet on myös työnantajat. Mulla on myös sellanen tunne, etten oo kauheen hyvä au pair, mikä tietysti vaikuttaa olotilaan. Ongelma siis on se, että haluaisin kyllä palata joulun jälkeen vielä Italiaan, mutta en jaksais olla enää au pair. En vaan tiiä mitä muuta sitä vois keksiä, varsinkaa näin lyhyellä varotusajalla, joten todennäkösesti mun rakkaus Italiaa kohtaan voittaa au pairina olemisen rankkuuden ja tuun kyllä takasin joulun jälkeen.

Mä koitan kuitenkin edelleen pysyä positiivisena! Välillä herään huomaamaan kuinka monia asioita oon oppinu italialaisuudesta ja kuinka monet asiat on mulle jo itsestäänselvyyksiä ja sellasina hetkinä tulee ihan uskomaton olo :)

-J